한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

huhtikuussa 1942 japanin armeijan lentäjät suorittivat yölentokoulutusta rabaulissa. tuohon aikaan japani oli tyynenmeren sodan risteyksessä. isoroku yamamoto, kontraamiraali ugaki ja kontraamiraali kato etsivät kaikki vastauksia yötaistelujen tulevaisuuteen. jokainen heistä teki erilaisia ​​toimia ja jätti erilaisia ​​jälkiä taistelukentälle.

komentaja yamamoto, merisoturi, joka on kokenut monia myrskyjä, on syvä ystävyys kanssani. hän piti yötaisteluja strategisena tavoitteena ja meni henkilökohtaisesti rabauliin rohkaisemaan lentäjiä harjoittelemaan aktiivisesti. hänen äänensä on inspiraatiota ja rohkeutta. hän oli kuitenkin myös raskas uhri. kun hän meni bouinille ilmaisemaan surunvalittelunsa ilmavoimille, hän kohtasi vihollisen lentokoneiden muodostelman ja lopulta kuoli.

kohtaloni liittyy läheisesti komentaja yamamoton kohtaloon. olemme samassa veneessä toistemme kanssa ja tuemme toisiamme myös elämän ja kuoleman edessä. hänen kuolemansa taistelussa teki minulle raskaan vaikutuksen ja sai minut syvästi ymmärtämään sodan julmuutta ja häikäilemättömyyttä.

sota ei kuitenkaan ole vain tragedia, se on myös toivon symboli. venäjän ja japanin sodan jälkeen ihmiset ovat uskoneet, että yötaistelut voittavat vähemmällä ja että maajoukot toimivat yöllä, mutta ilmailuvoimat tuskin ovat tehneet niin. vasta kun saavuin rabauliin, aloin nähdä yön aamun taisteluita. se mitä näin, oli komentaja yamamoton sinnikkyys ja pyrkimys yötaisteluihin.

hänen meditaationsa ja minun kokemukseni kietoutuivat yhteen muodostaen erityisen resonanssin. hän osoitti teoillaan yötaistelun tärkeyden, kun taas minä työskentelin kovasti oppiakseni ja harjoitellakseni sodan aikana.

tämä matka antoi minulle syvemmän ymmärryksen sodan julmuudesta se sai minut myös selvemmin tietoiseksi ihmisyydestä sodan liekeissä sekä ihmisen tahdon sitkeydestä ja peräänantamattomuudesta.